kannan taskussani avaruutta
et uskoisi kuinka paljon siinä on värejä
purppuraa ja punaista
kaikkea sinistä, hieman vihreää
mustia aukkoja, loputtomia
kiertoratoja ja tähtipölyn polkuja
pyrstötähtien tulihäntiä
kuita, planeettojen suojatteja
renkaita, pyörteitä, asteroideja
ja niin kovin paljon tähtiä
muistan jokaisen nimen ja muodostelman
tunnen auringon, sen hohtavan tulikruunun
jota katsonut ei enää näe muuta
ja vielä, taskunpohjalle kerääntynyttä roskaa
avaruusjätettä, tyhjyydessä ajelehtivaa romua
kauneusvirheitä
koska kaiken voi tuhota
kateudesta, itsekkyydestä
niin on oleva aina
riistetään koskemattomuus kaikelta
omistetaan, valloitetaan
se mikä on liian kaunista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti