keskiviikko 16. joulukuuta 2015

tästä hetkestä jonnekin kauas

jossain vaiheessa huomaa
ettei ollakaan enää nuoria
kerran luultiin sen olevan ikuista
uuden maailman toivoja
niin joskus ajateltiin
nyt kukaan ei noin ole uhonnut
enää pitkään aikaan

vuorokausia putkeen hereillä
eikä tuntunut missään
paljon tunteja hukkaan heitettävänä
eikä kiire minnekään
kesäöiden loputon nauru
pikku haaverit humalan piikkiin
meikit kasvoilla nukkumaan

on surullista ymmärtää
ettei olekaan kuolematon
nuoruuden haavepöllyjä
keskiyö ohitettiin aikaa sitten
lumous haihtui ilman
että edes huomattiin

tulee vielä päivä jolloin katsotaan
taaksepäin tähän hetkeen
onko tässä jotain nähtävää?
rutiini kasvaa jo selkärangasta
en nuku tänään koska
en nukkunut eilenkään

joku sanoi kerran
"vielä koittaa sinun päiväsi"
en halua uskoa
mutta totuus on lyöty kasvoihin
lopeta, tyttö, lopeta
elämältäsi karkuun juokseminen
ja tartu siihen mitä se tarjoaa
nyt kun vielä jalkasi kantaa
ja tarinoita kerrottavaksi riittää
ennen kuin sydän rintaan tukehtuu


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti