lauantai 15. marraskuuta 2014

Hetki

Nopea yöllinen tekele, mutta iski tarve kirjoittaa jotain pientä ennen nukkumaan menoa. Tästä siis!

Runotorstain haaste 344: Hetki


                on niin kovasti kaikkea
                              mikä mahtuu
          sekunnin pyörähdykseen
                          kahden junavuoron väliin
                     kuun ja auringon vuoronvaihtoon
          kaikkialla on railoja
                       elämän tallelokeroita
                 hetkien piilopaikkoja
                            surua, kyyneleitä
                        niitä jotka kuivuivat
                                    painuivat ihohuokosiin
                naurua, riemua
                      nykiviä suunpieliä
          mikä silloin mahtoi olla
                     niin kovin ihmeellistä
                vuodenaikojen kiertokulkua
                         kukin omalla paikallaan
                                   vuosia
                                      jotka eivät pysyneet
                 ne ovat nyt tuolla
                               siellä missä
                           menneisyyttä rakennetaan
            eikä mikään enää
                              niitä tavoita
                                  kysyvät
                                   mistä tuntee ikuisuuden
                             sehän on vain
                                            hetki
                                   menneisyydestä katsottuna

4 kommenttia:

  1. Kiitos tästä runosta. Se herätti minun mielessäni uuden runon: http://rustasinrunon.wordpress.com/2014/11/16/tama-hetki-ei-ole-aikaa/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos myös hienosta vastarunosta! Kiva kuulla, että omien tekstien kautta onnistuu innostamaan myös muita.

      Poista
  2. Hetkien piilopaikkoja on kaikkialla. Ihana ajatus, ja niin totta!

    VastaaPoista